Punaista ja keltaista keittiössä

Vanha Arabian posliinileikkuulauta etsii vielä paikkaansa. Meillä oli edellisessä kodissa String-hylly, johon sai tarvaroita esille, tästä keittiöstä puuttuu vielä joku paikka, johon nättejä tavaroita saa esille. Ovissa on integroidut vetimet, ne ovat mielestäni huippukätevät ja halusimme ne tähänkin keittiöön, vaikka ne tyhjensivätkin kukkaroa aika lailla. Johtuu kuulemma siitä, että ovia ei voi tehdä standardikokoisiksi, koska niistä tulee normaalien ovien korkuisia vasta tuon vetimen lisäämisen jälkeen. Yläovien sävy on antrasiitti.

Seinällä oleva kettujuliste on Petra Wolffin suunnittelema. Maalasin seinän spontaanisti banaanin värillä, koska se näytti niin kivalta Marimekon tableteissakin. Jos siihen kyllästyy joskus, niin pienen seinän maalaamisessa ei ole kova vaiva. Pöytä on keltaisesta pörssistä bongattu Korhosen huonekalutehtaan vanha koivupöytä. Hankimme sen, kun myimme pois pieneksi jääneen vanhan pöytämme. Siksi 66-tuolejakin on toistaiseksi vain neljä, kaksi samanlaista on vielä hankintalistalla.

Olen heikkona Bukowskin nalleihin. Tämä yksilö istuu vanhalla keltaisella jakkaralla.

Ihanassa Pikku Myy-peltipurkissa säilyy osa koirien namuista, tällä hetkellä paahdettua broilerin sydäntä. Vedenkeitin ja leivänpaahdin ovat meillä päivittäisessä käytössä, tällä hetkellä ne saavat olla sulassa sovussa vanhalla Siena-tarjottimella, joka sopi sattumalta laattojen väriin.

Tämä lehtiallas kuuluu taas näihin löytöjeni sarjaan. Joskus muutama vuosi sitten olin kierrätyskeskuksessa ja näin kaksi tällaista ulkona seinän vieressä. Myyjän mukaan siinä oli kasa, josta katsottiin tuotteet, jotka eivät kelpaa myyntiin. Kysyin näiden altaiden hintaa ja ne maksoivat lopulta viisi euroa yhteensä. Eli kyllä tämä 2,5 euron altaaksi on ihan kiva, vaikka en tiedäkään, onko tämä aito Kukkapuron kukka-allas.