Apina oli pakattu kauniiseen lahjapakkaukseen paperipurujen sekaan.
sunnuntai 29. joulukuuta 2013
Kay Bojesenin puinen apina
Tilasin runsas kuukausi sitten meille Kay Bojesenin vuonna 1951 suunnitteleman puisen apinan. Olen haaveillut tästä tiikistä ja limbasta valmistetusta apinasta jo todella pitkään ja ainakin vuoden verran se on ollut jo ajatuksen tasolla ostoslistallakin. Apinalla ei ole mitään muuta käyttötarkoitusta kuin olla hauskan ja söpön näköinen, ja sen se kyllä osaa hyvin. Alla on sekalainen sarja kuvia keittiöömme muuttaneesta pikkuapinasta.
Apina oli pakattu kauniiseen lahjapakkaukseen paperipurujen sekaan.
Apina oli pakattu kauniiseen lahjapakkaukseen paperipurujen sekaan.
sunnuntai 22. joulukuuta 2013
Chihujen talvimuoti 2013-2014
Nuorimmaiset chihumme saivat uudet ihanat neulepuserot, jotka äitini työkaveri oli kutonut pojillemme. Vanhimmaisen neulepuserottomuus ei johdu ikäsyrjinnästä, vaan ainoastaan siitä, että se vihaa kaikkia vaatteita yli kaiken. Pakotan sen pukemaan jonkun itsetehdyn mukavan fleecepuseron ainoastaan erittäin kovilla pakkasilla, jotta lenkkeily onnistuu paremmin.
Isompi neulepusero kuuluu isukille ja pienempi on jälkikasvun.
Oikein kovilla pakkasilla ehdoton varustus pitkille lenkeille ovat Hurtan haalarit ja tossuiksi jannarit. Molemmilla pojilla on omat settinsä. Tänä vuonna ei ole vielä kertaakaan ollut sellaisia pakkasia, että haalareita ja tossuja olisi tarvittu.
Koska isä ja poika olivat niin söpöt uusissa neuleissaan, niitä piti heti kokeilla, vaikka nollakelissä tarvetta ei varsinaisesti olisi ollutkaan. Kännykällä oli aika mahdotonta napata lenkiltä kuvia, koska eivät nuo termiitit pysy sekuntiakaan paikoillaan.
Valjaiden kohdalla olemme merkkiuskollisia, meillä on käytetty Vänttisen nahkavaljaita jo yli kymmenen vuoden ajan.
Isompi neulepusero kuuluu isukille ja pienempi on jälkikasvun.
Oikein kovilla pakkasilla ehdoton varustus pitkille lenkeille ovat Hurtan haalarit ja tossuiksi jannarit. Molemmilla pojilla on omat settinsä. Tänä vuonna ei ole vielä kertaakaan ollut sellaisia pakkasia, että haalareita ja tossuja olisi tarvittu.
Koska isä ja poika olivat niin söpöt uusissa neuleissaan, niitä piti heti kokeilla, vaikka nollakelissä tarvetta ei varsinaisesti olisi ollutkaan. Kännykällä oli aika mahdotonta napata lenkiltä kuvia, koska eivät nuo termiitit pysy sekuntiakaan paikoillaan.
Valjaiden kohdalla olemme merkkiuskollisia, meillä on käytetty Vänttisen nahkavaljaita jo yli kymmenen vuoden ajan.
![]() |
| Yleensä samaa paikkaa haistelee kolme päätä. |
lauantai 14. joulukuuta 2013
Olohuoneen uutta ilmettä
Meillä on ollut jo aika pitkän aikaa uusi ilme olkkarissa. Hankimme vuoden odottelun jälkeen viimein uuden isomman sohvan olkkariin. Sohvan kulmaosasta chihut saavat hyvin kytättyä ulos, koska ikkunat ovat sopivasti matalat. Artekin vanhat seepratyynyt nappasin äidiltä, koska ne eivät olleet hänellä tällä hetkellä käytössä. Pehmoiset valkoiset torkkupeitot ovat chihujen löhöilypeitot, jos sohvalla pitää ottaa päikkärit.
Linumin haalean roosat pellavatyynyt ovat ihanat.
Chihu tähystyspaikallaan.
| Tyynyjä ja söpöliini |
Tällaisen kasan pehmoleluja heittelin sivuun ennen kuvien ottamista. Oikean puoleinen ei kuitenkaan ole pehmolelu, vaikka siltä vähän näyttääkin.
lauantai 16. marraskuuta 2013
Artekin seeprajakkara ja nappuloita
Viimeisiltä Hulluilta päiviltä tuli tilattua Artekin E60-jakkara seepravillakangasverhoilulla. Seeprassa vaan on sitä jotakin. Jakkara on tällä hetkellä takan vieressä, jotta sen voisi (mukamas) siirtää siitä helposti istuimeksi takkaa sytyteltäessä. Totuus on tietysti toinen, koska jo pelkkä ajatus tuhkan likastamasta seeprajakkarasta on kauhistuttava. Mutta on jakkaralla muuten hyvä istuskella, vaikka takkapuuhat sen kanssa onkin konkludenttisesti sovittu kielletyiksi.
Kolme valkoista koiraa takaa sen, että meidän kodistamme ei saisi täysin karvatonta edes dynamiitilla. Mustavalkoisella jakkarallakin sen voi huomata.
Samassa paketissa saapuivat myös Iittalan messinkiset Nappula.kynttilänjalat. Messinkiä meiltä löytyisi telkkuhuoneen valaisimesta jo ennestään, mutta Nappulat päätyivät kuitenkin näkyvämmälle paikalle olohuoneeseen. Mehiläispesää (ja lottovoittoa) jään siis odottelemaan olohuoneeseen, jotta saadaan nappuloille sävypari.
Kolme valkoista koiraa takaa sen, että meidän kodistamme ei saisi täysin karvatonta edes dynamiitilla. Mustavalkoisella jakkarallakin sen voi huomata.
Samassa paketissa saapuivat myös Iittalan messinkiset Nappula.kynttilänjalat. Messinkiä meiltä löytyisi telkkuhuoneen valaisimesta jo ennestään, mutta Nappulat päätyivät kuitenkin näkyvämmälle paikalle olohuoneeseen. Mehiläispesää (ja lottovoittoa) jään siis odottelemaan olohuoneeseen, jotta saadaan nappuloille sävypari.
sunnuntai 27. lokakuuta 2013
Keittiömme remontin jälkeen
Keittiömme on jo vähän aikaa ollut melkein valmis, enää ledvalot puuttuvat ja osa kattolistasta puuttuu myös, kuten kuvistakin huomaa. Uunin aiomme vaihtaa valkoiseen sitten, kun tuo alkuperäinen tulee tiensä päähän. Kaksi aikaisempaa keittiötämme ovat olleet mustavalkoisia, ja tällä kerralla halusimmekin jotain muuta. Vanha keittiö oli kymmenen vuotta vanha, mutta pyöreät kulmahyllyt, korkeat kaapistot ja tumma puu eivät olleet oikein makuumme. Vaniljan sävyiset maalaisromanttiset ovet ja osa kaapistoista päätyivät mökille, jonne ne sopivatkin paljon paremmin kuin meille.
Alla olevat kuvat otti meillä käydessään ystävämme Tomi Vastamäki. Kaikkien valokuvauksesta kiinnostuneiden kannattaa käydä kurkkaamassa hänen kuvasivuillaan, sieltä löytyy paljon mm. luonto- ja eläinaiheisia kauniita kuvia. Tästä pääset Tomin kuvasivustolle.
Alla olevat kuvat otti meillä käydessään ystävämme Tomi Vastamäki. Kaikkien valokuvauksesta kiinnostuneiden kannattaa käydä kurkkaamassa hänen kuvasivuillaan, sieltä löytyy paljon mm. luonto- ja eläinaiheisia kauniita kuvia. Tästä pääset Tomin kuvasivustolle.
sunnuntai 13. lokakuuta 2013
Erittäin vanha pärekori
Kuvissa oleva pärekori on kuulunut henkilölle, joka oli syntynyt vuosisadan vaihteessa. Siinä lukee molemmin puolin hänen omatekoinen allekirjoituksensakin. Kori on erittäin hyväkuntoinen, vaikka se on todella vanha. Korissa pystyisi kantokahvojen ansiosta kantamaan painavampaakin kuormaa.
Kori ei kuitenkaan ole (vielä) minun, vaan raaka äitini laittoi ainoan tyttärensä ainoastaan pesemään pärekorin, jonka jälkeen hän luultavasti ottaa sen julmasti takaisin itselleen.
Vanha pärekori on kyllä hieno, ja se sopii kivasti modernimpaankin sisustukseen.
maanantai 7. lokakuuta 2013
Olohuoneen uusi pöytä
Huusin meille huutonetistä uuden olohuoneen sohvapöydän, pöytä on malliltaan Artekin 90a. Se löytyi samasta kaupungista, joten noutokin onnistui helposti heti samana päivänä. Pöytä on melkein uudenveroisessa kunnossa, vaikka se on kymmenisen vuotta vanha.
Uudessa pöydässä halkaisija on 100 cm. Vanha, 60 cm halkaisijaltaan oleva pöytä meni veljelleni pienempään olohuoneeseen ja hänen isompi neliön mallinen pöytänsä matkasi mökille.
Mökillä olleen hyväkuntoisen 70-luvun retrolaattapöydän kävi eräs nuori nainen hakemassa ilmaiseksi uuteen kotiinsa nettiin laittamani ilmoituksen perusteella. Kierrätys siis kannattaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)











