Meillä on kesästä asti ollut keittiössä kaksi Pappelinan moniväristä Lisa-mattoa. Toinen on pituudeltaan kaksi ja toinen kolme metriä. Pappelinan mattojen yksi hyvä puoli onkin juuri se, että eri pituuksia on valittavana runsaasti. Ostin ensimmäisen Pappelinani jo vuonna 2009 ja se on vieläkin uudenveroisessa kunnossa, ainoastaan tammikuussa 2010 syntynyt chihumme tykkäsi pureskella sen reunaa pentuna, mutta se jäi onneksi ainoaksi kerraksi.
Kodinhoitohuoneelta katsottuna on ensin lyhyempi matto ja pidempi matto johtaa olkkariin. En halunnut valkoista mattoa valkoisen korkkilattian kanssa, ja värikäs matto onkin osoittautunut hyväksi valinnaksi.
Lisa-matto on jalan alle muhkeamman oloinen kuin esimerkiksi Vera-pallomatto, koska värikkäät raidat ovat kohollaan.
Ostin kevättalvella Etolasta muovomatot keittiöön ja pesin ne kesällä mattorannassa. Maton sidontalangat tulivat rumasti esiin ja matot joutuivatkin mökille keittiöön. Äitini pesi Pappelinan jättimaton samaan aikaan mattorannassa eikä sille käynyt kuinkaan. Mitä tästä opimme?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti